Suhde luontoon edistää lasten hyvinvointia

Lasten luontosuhteella on moniulotteinen, kokonaisvaltainen yhteys terveyteen ja hyvinvointiin. Tarvitaan sekä tutkimusta että resursseja, joiden avulla voidaan tukea lasten arkista vuorovaikutteista suhdetta luontoon. Yhtä tärkeää on luottaa lapsiin itsenäisinä toimijoina luontosuhteen määrittelyssä ja rakentamisessa.

Näin toteavat Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijat Riikka Paloniemi, Marianne Aulake ja Terhi Arola, jotka kertoivat luontosuhteen merkityksestä lasten hyvinvoinnille Lapsen oikeuksien foorumissa perjantaina 12.11. Helsingissä.

He esittelivät Ääni21-tilaisuudessa tutkimuskirjallisuuteen perustuvan katsauksen, jota on ollut tekemässä myös tutkija Anna Ott. Katsaus on osa Alli Paasikiven Säätiön ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön Itlan rahoittamaa ja yhdessä SYKEn tutkimusryhmän kanssa toteuttamaa hanketta.

Kiinnostus lasten luontosuhteeseen on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Suhde luontoon muuttuu kaupungistumisen, digitalisaation ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen myötä. Millaisia vaikutuksia tällä muutoksella lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin, kysyivät tutkijat.

Viime aikoina on yhä enemmän julkaistu artikkeleita, joissa on sekä määrällisin että laadullisin menetelmin tutkittu luonnon vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Katsaus perustuu 21 ydinartikkeliin, jotka oli valittu 1760 kansainvälisestä lasten luontosuhdetta käsitelleestä artikkelista. Tarkastelussa oli terveyden kolme ulottuvuutta: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen.

Katsauksen tarve syntyi halusta koota yhteen hajallaan oleva tutkimustieto ja kartoittaa perustaa jatkotutkimukselle ja käytännön toimenpiteille. Tutkimusten keskeinen päähavainto on, että luontosuhteella ja hyvinvoinnilla on yhteys.

– Suurin osa lähti liikkeelle positiivisen kautta. Kaikki artikkelit löysivät yhteyden terveyden ja luontosuhteen välille. Vain muutama artikkeli keskittyi tarkastelemaan suhdetta huolen, ahdistuksen tai negatiivisten luontokokemusten näkökulmasta, Aulake kertoo.

Tutkijat esittelivät kanadalaisen tutkimusartikkelin, (Piccinnini ym. 2018), joka perustui kansallisesti edustavaan otokseen 11–15-vuotiaista lapsista ja nuorista.

Tutkimuksessa havaittiin, että lapset, jotka pitivät luontosuhdetta tärkeänä, kokivat vähemmän masentuneisuutta, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja nukahtamisongelmia kuin muut. Ulkona leikkimisellä oli yhteys voimakkaiden oireiden vähenemiseen tytöillä, pojilla sen sijaan yhteys ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Syy tyttöjen ja poikien erilaisiin reaktioihin ja erilaiseen käsitykseen ahdistuksesta on yksi niistä mahdollisista aiheista, jotka vaativat jatkotutkimusta. Uusiin aiheisiin liittyvät myös median ja virtuaalisten luontokokemusten merkitys lasten ja nuorten luontosuhteelle ja hyvinvoinnille.

Lapset osaavat toimia ja kertoa

Laadullisessa tutkimuksessa oli määrällistä enemmän vaihtelua sen suhteen, mikä merkitys luonnolla on lapsille. Tutkimuksissa tehdyissä haastatteluissa lapset nostivat esiin mm. eri aktiviteetit eli mitä luonnossa voi tehdä, kuten leikkiä, kalastaa ja uida. Haastatteluissa tuli esille myös luonnon kanssa koettu yhteys ja palautuminen sen keskellä. Lapset osaavat kertoa, mikä heidät tekee luonnossa onnelliseksi.

– Oleellista on, että lapset osaavat itse aktiivisesti etsiä hyvinvointia luonnosta. Pääteoksenteossa ja suunnitelmissa pitää huomioida, että luontoympäristöt ovat kaikkien saavutettavissa, Arola sanoo.

­

Aikuisten velvollisuus on tarjota mahdollisuus lasten toimijuudelle ja aktiiviselle roolille oman luontosuhteensa rakentamisessa. Se merkitsee osallistamista ja mahdollisuutta vaikuttaa esimerkiksi rakentamisen tai toiminnan suunnitteluvaiheessa.

SYKEn ryhmän tarkoitus on jatkaa tutkimusta ja tarjota materiaalia myös käytännön sovellutuksille.

– SYKE pyrkii tuottamaan yhteiskunnallisesti merkittävää ja myös nopeasti sovellettavaa tutkimusta. Minua kiinnostaa esimerkiksi se, kuinka kaikissa päiväkodeissa voisi joka päivä vahvistaa lasten luontosuhdetta. Tämä arkinen luontoaltistus luo perustan terveydelle ja hyvinvoinnille, mutta toki myös vaikkapa luontokoulutoimintaa tarvitaan. Lisäksi on tärkeä pohtia, miten lapset ja nuoriso pääsevät suunnittelemaan päiväkotiensa ja koulujensa pihoja yhdessä ammattilaisten kanssa. Näin voidaan luoda lasten näköisiä lähiympäristöjä, joissa he viihtyvät ja jotka tukevat heidän hyvinvointiaan, Paloniemi sanoo.

Kartoituksen ajatuksia tukivat seminaarin muut puheenvuorot, joissa lapset ja nuoret sanoittivat suhdettaan luontoon ja tutkijat ja päättäjät käsittelivät aihetta eri näkökulmista. Esiin nousivat mm. resurssit kuten mahdollisuus luontokerhoihin ja riittävät varusteet luonnossa liikkumiseen.

Yksi tärkeistä ajatuksista oli vuorovaikutteisuus luonnon kanssa.

– Kiinnostavasti nousi esiin luontosuhteen kaksisuuntaisuus, eli myös se, mitä me voimme antaa luonnolle, Arola sanoo.

– Kun luonto edistää ihmisen terveyttä, pitäisi ihmisen myös edistää luonnon terveyttä, Aulake täydentää.