Kulttuurineuvolan pilotti koostui kolmesta työpajasta: 0-2-kuisten vauvojen Likellä-kommunikaatiopajasta, noin kuusikuisten värikylvystä sekä noin kymmenkuisten vauvasirkuksesta. Mukana olevissa neuvoloissa perheet kävivät vauvan kanssa kaikissa kolmessa pajassa. Neuvoloita oli mukana kuusi: ihan pienten vauvamäärien Savukoski, Pelkosenniemi ja Enontekiö, hieman isompi Ranua ja isot Kittilä ja Sodankylä.
Kulttuurineuvolan pohjoinen tuleminen
Lastenkulttuurikeskus Kattila sai Alli Paasikiven säätiöltä syksyllä 2022 hankeapurahan Kulttuurineuvolan mallin luomiseksi Lappiin. Sekä minä ja Kattilan puheenjohtaja, sirkustaiteilija Mette Ylikorva olimme asuneet vuosia Tampereella, ja olleet siellä luomassa ja kehittämässä sikäläistä neuvolan ja kulttuuritoimen yhteisrakennetta. Halusimme luoda Lappiin oman mallin, koska tiesimme että perusajatus toimii. Olemme sadoissa ryhmissä jo nähneet kuinka äidit ja vauvat uskaltavat enemmän, vapautuvat kokeilemaan, löytävät yhteyden toisiinsa ja nauttivat siitä, mitä voimme taideohjaajina heille antaa.
Sen sijaan emme tienneet, miten ihmeessä samankaltainen pysyvä rakenne voisi toimia paikassa, jossa on valtavat etäisyydet, pieni syntyvyys ja josta monin paikoin puuttuu Tampereen toiminnan selkäranka, eli ryhmäneuvolat. Nyt, kiitos Allin säätiön rahoituksen, olemme saaneet kokeilla erilaisia vaihtoehtoja, ja tiedämme kuinka jatkaa.
Konkretia
Kulttuurineuvolan pilotti koostui kolmesta työpajasta: 0-2-kuisten vauvojen Likellä-kommunikaatiopajasta, noin kuusikuisten värikylvystä sekä noin kymmenkuisten vauvasirkuksesta. Mukana olevissa neuvoloissa perheet kävivät vauvan kanssa kaikissa kolmessa pajassa. Neuvoloita oli mukana kuusi: ihan pienten vauvamäärien Savukoski, Pelkosenniemi ja Enontekiö, hieman isompi Ranua ja isot Kittilä ja Sodankylä.
Tulokset
Ensimmäinen tulos, joka kyllä jo tiedettiin etukäteen, mutta tuli taas todistettua: pajojen on oltava osa neuvolan toimintaa, jos kaikki äidit ja vauvat halutaan paikalle. Jos pajat pidetään missä tahansa muualla, kynnys lähteä mukaan on jo paljon suurempi ja paikalle saadaan vain ne, jotka joka tapauksessa muutoinkin ovat aina aktiivisesti liikkeellä. Näistä pajoista kuitenkin hyötyisivät myös ne, joiden ei muutoin tule niin helposti lähdettyä mihinkään. Kuten asiakaspalautteessa todettiin, ”on matalampi kynnys osallistua, kun neuvola järjestää”.
Toinen tulos, joka oikeastaan myös tiedettiin, oli se, että tällaista toimintaa kaivataan, etenkin näissä kaikkein pienimmissä kunnissa. Sydäntä lämmitti sekin äiti, joka ajoi 200 kilometriä vauvansa kanssa Utsjoelta Enontekiölle päästäkseen mukaan vauvasirkukseen, ”kun kerrankin tarjotaan jotain tämän ikäisille”.
Kolmas tulos: Lapissa ei voi olla vain yhtä mallia. Ne muutamat kunnat, joissa toimii jo valmiiksi ryhmäneuvolat, voisivat jatkaa pilotin mallilla, jossa perheet käyvät säännönmukaisesti aina kolmessa pajassa vuoden aikana. Pienemmissä kunnissa tämä ei ole mahdollista. Siellä sen sijaan toimii parhaiten malli, jossa neuvolassa järjestetään esim. viisi pajaa vuoden mittaan sen mukaan, miten vauvoja syntyy. Osaan saavat tulla kaikki vauvat ja vaikka sisaruksetkin, osa on juuri tietyn ikäisille.
Neljäs tulos: yllättävän moni taiteenala toimii osana neuvolaa. Tulevaisuudessa Lapin Kulttuurineuvolan malli tarjoaa myös esim. varjoteatteria, vauvaperheiden luovaa tanssia ja erilaisia vauvaperheiden omia esityksiä. Kaikkea niitä toivottiin nytkin.
Kulttuurineuvola osaksi Matkalla -toimintamallia
Kattilalle vuosi 2023 oli uraauurtava, sillä liikkeelle lähti monta rakenneuudistusta. Suurin niistä oli ja on yhä Matkalla-toimintamallin rakennus. Matkalla -mallissa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmien päälle rakennetaan kaiken ikäisten toimintaa: kouluissa ja päiväkodeissa suunnitelman mukaan vierailevat taideohjaajat jatkavat työpäiväänsä siirtymällä vaikka kehitysvammaisten, ikäihmisten, erilaisten kuntoutujien tai työhyvinvoinnin asiakkaiden luo. Näihin asiakkaisiin kuuluvat tulevaisuudessa myös neuvolat ja perhekeskukset. Uittamalla Kulttuurineuvola osaksi Matkalla-mallia sille saadaan tulevaisuudessa pysyvä rahoitus ja rakenne, joka mahdollistaa pitkäaikaisen toiminnan. Tähän pyritään.
Kulttuurineuvolan pilottiin on pakko olla tyytyväinen. Tyytyväisiä ovat olleet myös vauvaperheet. Näpsäkkä loppuyhteenveto kaikesta saatiin asiakaspalautteena: ”Olisi voinut olla useampikin paja”.
-Henna Leisiö
Kirjoittaja on Kattilan lastenkulttuurikonsultti ja etnomusikologi, jonka työelämän suuri visio on luoda kulttuurille sen tuottamisen ja vastaanottamisen mahdollistavat rakenteet.