Säätiön historiasta

Alli Paasikiven säätiö on perustettu vuonna 1952 edistämään perheiden sosiaalista turvallisuutta.

Alli Paasikivi, 1946. Kuvaaja: Matti Pietinen

Säätiön hallitus

Vuodesta 2018 säätiön puheenjohtajana on toiminut fil. lis Pirkko Lahti ja varapuheenjohtajana dosentti Ismo Söderling.

Hallituksen muut jäsenet ovat professori Helena Kääriäinen, filosofian tohtori Elina Rantanen, valtiotieteen tohtori Pekka Perttula, dosentti Pasi Saukkonen, professori Piia Jallinoja ja valtiot. lis. Maria Kaisa Aula.

Säätiön asiamies on VTT Petra Kouvonen ja rahastonhoitaja KTM Piia Latvala.


Kuva: Matti Pietinen, Museovirasto

Säätiön taustaa

Tasavallan Presidentin puoliso, rouva Alli Paasikivi (1879–1960) oli Alli Paasikiven Säätiön suojelija ja kunniapuheenjohtaja vuosina 1952–1960.

Alli Paasikiven Säätiö perustettiin syyskuun 20. päivänä 1952 ja sen säännöt vahvistettiin oikeusministeriössä lokakuun 1. päivänä 1952.

Perustajajäsenet olivat professori Vieno Johannes Sukselainen, teollisuusneuvos Yrjö Laine ja lääketieteen lisensiaatti Leo Kaprio. Tasavallan Presidentin puoliso rouva Alli Paasikivi oli suostunut säätiön suojelijaksi ja kunniapuheenjohtajaksi, ja hän toimi tässä tehtävässä kuolemaansa asti. Säätiön hallituksen neljäksi, sääntöjen mukaan perustajien kutsumiksi, jäseniksi kutsuttiin fil. tri Katri Laine, kansanedustaja Martta Salmela-Järvinen, kansanedustaja Aino Luostarinen ja varatuomari Heikki von Hertzen. Säätiön kunniapuheenjohtaja nimesi säätiön sääntöjen mukaisesti hallituksen jäseniksi sen perustajien nimeämien henkilöiden lisäksi professorit Severi Savosen, V.J. Sukselaisen ja L.A. Puntilan. Säätiön ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin fil. tri Katri Laine ja varapuheenjohtajaksi professori V.J. Sukselainen.

Säätiön perustajat luovuttivat säätiön käyttöön 100 000 mk. Valtioneuvosto päätti vuonna 1952, sisäasiainministeriön esittelystä, luovuttaa säätiölle lakkautetun Lotta Svärd -järjestön ne varat, jotka olivat sodan jälkeen joutuneet sisäasiainministeriölle. Vuoden l952 loppuun mennessä säätiö vastaanotti näin 75 miljoonaa markkaa (n. 2, 5 miljoonaa euroa), josta summasta arvopapereita 14,7 miljoonan markan arvosta.

Säännöissä säädetään säätiön tarkoitusperästä seuraavaa: “Säätiön tarkoituksena on tukea ja jatkaa sitä yhteiskunnallista työtä, jota säätiön kunniapuheenjohtaja Tasavallan presidentin puolisona erinomaisella harrastuksella ja sydämen lämmöllä suoritti. Tässä mielessä säätiö työskentelee perheen sosiaalisen turvallisuuden lisäämiseksi yhteiskunnassa sekä Suomen kotien aineellisen ja henkisen tason kohottamiseksi.”

“Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö hankkii varoja ja käyttää niitä apurahoja ja avustuksia myöntämällä muun muassa yleisen kansalaiskunnon ja sosiaalisen vastuuntunnon kohottamiseksi, puutteessa elävien kansalaisryhmien elintason ja toimeentulomahdollisuuksien parantamiseksi, asunto-olojen ja asumistason kehittämiseksi, lasten ja nuorison huollon ja ammattikasvatuksen edistämiseksi sekä kotien taloudellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyvän tutkimus- ja valistustyön tukemiseksi.”

Toimintansa ensimmäisten viidenkymmenen vuoden aikana säätiö myönsi näihin tarkoituksiin 646 apurahaa tai avustusta.


Alli Paasikivi Säätiön vakauttajana

Rouva Alli Paasikivi ei ollut toiminut lottana eikä hän kuulunut Säätiön perustajien lähipiiriin. Kokoomuspuolue ei myöskään ollut hankkeessa mukana. Alli Paasikivi houkuteltiin antamaan nimensä Säätiölle poliittisista syistä. Koska presidentti Paasikivellä oli Moskovan luottamus eikä yksikään puolue kohdistanut häneen ja hänen perheeseensä moitteita, Alli Paasikivi toi Säätiölle sisäpoliittisen toimintarauhan. Alli Paasikiven tunnettu työ lastensuojelun ja muun sosiaalityön hyväksi antoi uskottavuutta Säätiön tarkoitusperille.

Alli Paasikivi osallistui tarmokkaasti säätiön sääntöjen ja apurahapolitiikan luomiseen.  Hän kannatti sotainvalidien järjestöjen tukemista. Se rauhoitti myös entisiä lottia, jotka olisivat toivoneet koko summan ohjaamista Sotainvalidien Veljesliitolle.

Alli Paasikiven aloitteesta Säätiön tiedotustilaisuuksia pidettiin presidentinlinnassa, jonne oli helppo saada toimittajia paikalle. Siten saatu julkisuus oli omiaan vakiinnuttamaan Alli Paasikiven Säätiön yhtenä sosiaalialan kansalaistoiminnan rahoittajana.


Apurahapolitiikka 1950-luvulla

Säännöissä sanottiin, että se jatkoi sääntöjensä mukaan Alli Paasikiven harjoittamaa työtä. Sen tuli lisätä perheen sosiaalista turvallisuutta ja kohottaa kotien aineellista ja henkistä tasoa. Säännöissä lueteltiin monta hyvää tarkoitusta, kuten kansalaiskunnon ja puutteessa elävien elintason kohottaminen, asunto-olojen edistäminen, lastensuojelu ja nuorisohuoltoa, ammattikasvatus sekä näiden alojen tutkimus- ja valistus.

Kaikki Säätiön taustatahot otettiin siten huomioon. Tavoitteiden toteuttamiseksi laadittiin kolmen vuoden suunnitelma. Perusperiaate oli myöntää apurahat valtakunnallisille toimijoille yksittäisten stipendien sijasta.

Mannerheimin Lastensuojeluliitto, partio ja muu nuorisotyö oli etusijalla avustuksia jaettaessa. Väestöliitto sekä kodintaloustieteen ja sosiologian tutkimushankkeet saivat myös apurahoja. Sodan jälkiä korjattiin myöntämällä varoja Sotainvalidien Veljesliitolle ja sotainvalidien lapsille heidän ammattiopintoihinsa. Lastentautien tutkimussäätiö sai merkittäviä summia lähes joka vuosi.

Säätiön hallitus tunsi hyvin ajankohdan kipupisteet aikana, jolloin vielä paikattiin sodan aiheuttamia vaurioita ja hyvinvointivaltiota vasta rakennettiin.


Kiista lakkautetun Lotta Svärd -järjestön omaisuudesta

Naisten maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd lakkautettiin 1944 rauhansopimuksen perusteella. Noin kolmannes sen omaisuudesta takavarikoitiin valtiolle. Lotta-järjestö oli ehtinyt lahjoittaa osan Suomen Naisten Huoltosäätiölle (vuodesta 2004 Lotta Svärd Säätiö). Takavarikoiduista varoista kiisteltiin SKDL:n kanssa eduskuntaa ja oikeusistuimia myöten. Vasemmiston mielestä lottien varat olisi pitänyt ohjata suoraan valtion budjettiin tai muille ”todella demokraattisille” järjestöille.

Lopulta ratkaisu oli yhdistyslaissa, jota perustuslakivaliokunta tulkitsi siten, varat ohjattiin Lotta Svärdin toimintaan läheisesti liittyvään luvalliseen toimintaan.

Varoilla perustettiin 20.9.1952 Alli Paasikiven säätiö. Idea takana oli Väestöliitto sekä Maalaisliittoa ja Sosialidemokraatista puoluetta lähellä olevia henkilöitä, kuten J. V. Sukselainen sekä Martta Salmela-Järvinen. Julkinen keskustelu lottien varojen kohtalosta laantui. Uusi säätiö vakiintui nopeasti ja sai yleisen luottamuksen.