Lähiaikoina ajatuksiamme ovat hallinneet paitsi kysymykset rauhasta ja turvallisuudesta, myös kysymykset alati kiihtyvästä ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksesta tulevaisuutemme. Ilmastoahdistus tunnustetaan entistä laajemmin vakavana mielenterveyteen vaikuttavana asiana ja varsinkin lasten ja nuorten keskuudessa voimistuva huoli ympäristökysymyksistä on syytä ottaa vakavasti. Useat tutkimukset osoittavat, että lasten oman luontaisen luontosuhteen vahvistamisella on valtava määrä positiivisia vaikutuksia. Luontosuhdetta voidaan vahvistaa niin ulkona leikkimällä, kuin taiteen ja kulttuurinkin keinoin. Lastenkirjallisuus on oiva keino käsitellä ja havainnollistaa vaikeitakin ilmastokysymyksiä lapsentasoisesti ja yhdessä keskustellen. Alli Paasikiven Säätiö tukee useita lasten luontosuhdetta tutkivia ja edistäviä hankkeita.

Linda Bondestam on yksi Pohjoismaiden keskeisimpiä ja kiitetyimpiä nykykuvittajia ja kirjailijoita. Bondestam on kuvittanut kymmeniä rakastettuja kirjoja niin Suomessa kuin maailmalla. Hän on ollut ehdolla Finlandia Junior ja Astrid Lindgren -palkintojen saajaksi sekä Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saajaksi. Mitt bottenliv / Elämäni pohjalla (2020) on hänen toinen oma kuvakirjansa. Tarina kertoo planeettamme viimeisestä vapaana elävästä akselotlista. Kirja on paitsi ekologinen ja eksistentiaalinen kertomus maapallostamme, myös hauska, yllättävä ja koskettava tarina ilmastonmuutoksesta ja yksinäisyydestä. Linda Bondestamin kuvitus jättää muistijälkiä, joilla on merkitys paitsi yksilölle myös koko ihmiskunnalle.

Linda kertoi Säätiölle hiukan ajatuksistaan Perhetekopalkintoon sekä Elämäni pohjalla -teokseen liittyen.

Mistä sait inspiraation kirjaasi ”Elämäni pohjalla” ?

Kaikki alkoi siitä, kun näin kuvan hyvin oudosta eläimestä, aksolotlista, joka muistutti pientä hymyilevää avaruusolentoa. Se teki minuun lähtemättömän vaikutuksen ja tiesin heti, että se olisi kirjani päähenkilö. Aloin tutkia aksolotleja tarkemmin sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta lajiin, samalla myös näkökulma kirjaani hahmottui.
Aksolotli on erittäin uhanalainen ja hauras laji, joka uhkaa ilmastonmuutoksen myötä kadota kokonaan. Samalla sillä on kuitenkin myös yksi uskomaton supervoima; se kykenee kasvattamaan kokonaan uuden ruumiinosan vaurioituneen tilalle. Minusta se sopi täydellisesti tarinaan luonnon ihmeellisestä selviytymiskyvystä. Minua myös liikutti aksolotlissa se, että toisin kuin muut salamanterilajit, se ei pyri kehittymään ja kasvamaan aikuiseksi vaan pysyy ikuisesti ikään kuin toukkavaiheessa.

Miten koet, että olet kirjailijana ja kuvittajana voinut edistää perheiden sosiaalista turvallisuutta?

Olen erittäin iloinen, jos olen osaltani voinut edistää perheiden sosiaalista turvallisuutta. Kuvakirjat voivat parhaimmillaan tarjota muistamisen arvoisia yhteisiä hetkiä ja kokemuksia, yhdessä lukeminen on loistava tapa seurustella. Kirjat voivat olla niin paljon – hauskoja, jännittäviä, kauniita, ihmeellisiä ja henkeäsalpaavia. Niiden kautta voimme ymmärtää itseämme ja toisiamme paremmin ja maistella (mutustella?) kaikkia suuria ja pieniä tunteita, jotka kuuluvat elämään.

Miten haluaisit osaltasi edistää kestävää kehitystä ja voimistaa ekologista tietoisuutta osana perheiden parempaa tulevaisuutta?

Nämä ovat teemoja, joihin palaan varmasti työssäni. Parhaillaan pohdin uutta tarinaa, jolla on löyhä kytkös Elämäni pohjalla -tarinaan.
Minulle on kuitenkin tärkeää, että yritän tehdä niin hyviä sekä taiteellisesti korkealaatuisia ja monivivahteisia kirjoja, kuin mahdollista. Tarinan viestit eivät saa olla päälle liimatun pedagogisia, vaan viestin tulee olla implisiittinen.
Järjestän usein työpajoja kirjojeni ympärille ja olen käynyt suunnattomasti hauskoja ja mielenkiintoisia keskusteluja lasten kanssa kestävästä kehityksestä, ja heidän suhteestaan eläimiin ja luontoon. Minulle tämä on luultavasti tapa, jolla voin parhaiten edistää vahvistaa ekologista tietoisuutta.

***

Alli Paasikivi-stiftelsen delar med jämna mellanrum ut ett pris för en märkbar insats till förmån för familjer (Familjeinsats-priset /Perheteko-palkinto). Priset kan delas ut till en enskild privatperson, en arbetsgrupp eller till en förening, som på ett märkbart sätt har främjat familjers sociala trygghet i samhället med nya innovationer, genom samhällspåverkan eller via konkret arbete med familjer.

I år 2022 går priset till två aktörer: Suomen Latu och författaren och illustratören Linda Bondestam.

Linda gav stiftelsen en intervju om bokens teman:

Varifrån fick du inspirationen till ”Mitt bottenliv” ?

Det hela började så att jag såg ett foto av ett mycket märkligt litet djur, en axolotl, som såg ut som en liten, ständigt leende rymdvarelse. Jag kunde inte sluta tänka på det och jag visste direkt att det skulle bli huvudpersonen i en bok. Jag började forska om djuret samtidigt som klimatproblematiken blev väldigt aktuell och då insåg jag vilken vinkling boken skulle få. Axolotlen är mycket hotad och har dessutom en otrolig superhjältekraft eftersom den kan reparera skadade kroppsdelar – det här tyckte jag att passade perfekt i en berättelse om naturens fantastiska överlevnadsförmåga. Axolotlen är dessutom väldigt rörande, medan andra liknande salamandrar växer upp och utvecklar lungor för att leva på land stannar axolotlen för evigt i ett slags yngelstadium.

Hur upplever du själv att du som författare och illustratör har kunnat bidra till familjers sociala trygghet?

Jag är väldigt glad om jag har kunnat bidra till den sociala tryggheten. Jag tycker att bilderböcker som bäst kan erbjuda minnesvärda gemensamma stunder och upplevelser, att läsa tillsammans är ett jättefint sätt att umgås. Böcker kan vara så mycket –roliga, spännande, vackra, förunderliga och hisnande – genom dem kan vi förstå oss själva och varandra bättre och smaka på alla stora och små känslor som livet för med sig.

Hur skulle du framöver vilja lyfta hållbarhet och ekologisk medvetenhet som en del av hur den sociala tryggheten för oss och våra barn ser ut i framtiden?

Det här är teman som jag säkert kommer att återkomma till i mitt arbete. För tillfället funderar jag på en ny berättelse med en lös koppling till Mitt bottenliv. Samtidigt är det viktigaste för mig att jag försöker göra så bra och konstnärligt högklassiga och mångbottnade böcker som möjligt. De får inte bli påklistrat pedagogiska berättelser, budskapet ska vara underförstått. Jag ordnar ofta workshoppar kring mina böcker och har haft mängder av roliga och intressanta diskussioner med barn om hållbarhet, djur och natur. För mig är det här nog det sätt på vilket jag bäst kan bidra till att stärka den ekologiska medvetenheten.