Islannin nuoriso on ympäristötietoista ja todella huolissaan maansa tulevaisuudesta. Nykymenolla maan jäätiköistä sulaa vuodessa noin 40 neliökilometriä. On laskettu, että jollei Pariisin ilmastosopimusta vuodelta 2015 noudateta, jäätiköt muuttuvat tällä vuosisadalla sulaviksi, paikalleen jämähtäviksi jääkentiksi.
Lasten ja nuorten tulevaisuus on jo alkanut
Islanninkin kauneus on pettävä
Islanti on jylhä maa karun luonnon keskellä elävine omapäisine asukkaineen. Olimme vaimoni kanssa maassa kesäkuun alussa lomamatkalla. Mukanamme oli lapsenlapsemme Eero, 12-vuotias kaikesta innostuva ja elämää pursuava nuorimies. Katsoimme ihaillen geysireistä lentäviä kuumavesipurkauksia tai jähmettyneitä laavavirtoja tulivuorten rinteissä. Paikalliset ilmastoaktivistit tietävät hyvin, että keskeiset ympäristöuhkat liittyvät ulkomaisessa omistuksessa oleviin alumiinitehtaisiin. Alumiinin tuotanto tarvitsee huomattavan määrän energiaa. Sitähän Islannin maaperästä löytyy. Tällä hetkellä noin 70 % maan energiantuotannosta kuluu alumiinin tuotantoon. (1)
Islannin nuoriso on ympäristötietoista ja todella huolissaan maansa tulevaisuudesta. Nykymenolla maan jäätiköistä sulaa vuodessa noin 40 neliökilometriä. On laskettu, että jollei Pariisin ilmastosopimusta vuodelta 2015 noudateta, jäätiköt muuttuvat tällä vuosisadalla sulaviksi, paikalleen jämähtäviksi jääkentiksi. Varsinaisille jäätiköille on tunnusomaista uusiutuvuus ja liike kohti rannikkoa. Islantilaiset nuoret ovat huolestuneet maansa ympäristötulevaisuudesta – he ovat perustaneet Greta Thunbergin mallin mukaan ilmastokapinaliikkeen, joka kokoontuu perjantaisin ”Fridays for Future” -tapahtumaan. (2)
Koululaisistamme 83 % näkee ilmastokysymyksen huononevan
Maamme puolueet pitävät tarkasti esillä omia ilmastollisia painotuksiaan. Poliittinen debatti on tuonut muovikassit, turvesuot, hiilinielut ja dieselautot hyvin esille, vaikka ilmastokysymykseen liittyvä kansallinen, kokonaisvaltainen strategia odottaakin tulemistaan. Sukupolven kuluttua eli noin vuonna 2050 nykyiset teinit ovat nelikymppisiä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Kirjoitin kollegani, VTT Rainer Grönlundin kanssa artikkelin maapallon nykytilasta ja tulevaisuusnäkemyksistä Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuun ”Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet”. Saimme neljän kunnan kahdeksan yläkoulun ja lukion oppilailta yhteensä 247 piirustusta. Oppilaita pyydettiin kuvaamaan sitä, miten he näkevät ilmaston ja ympäristön tilan tänä päivänä ja toisaalta 30 vuoden kuluttua. Piirrosten kääntöpuolelle tekijöillä oli mahdollisuus kommentoida työtään. Kuviot arvioitiin asiantuntijoiden toimesta kvantitatiivista analyysiä varten. Kaikkiaan 83 % piirroksista esitti ilmasto- ja ympäristökysymysten menevän huonompaan suuntaan. (3)
”Ilmastonmuutos pilaa jääkarhujen kodin”
Koululaisten piirroksille oli yhteistä globaalin näkökulman ohella se, että aikuisia esiintyi piirroksissa ällistyttävän vähän. Globaalisuus esiintyi mannerjäätikköjen sulamisena, jääkarhujen käytöksen muutoksena (kaupunkikarhut tulevat, koska ”ilmastonmuutos pilaa jääkarhujen kodin”) ja tulvina. Piirrokset olivat paljolti toteavia, niistä puuttui kansalaisaktivismille tutut demonstraatiot – Suomen Greta Thunberg odottaa vielä tulemistaan. Piirustusten teksteissä aikuiset esitettiin sukupolvina, joille ilmastonmuutos ei tuntunut olevan elämän keskiössä.
Aikuisten ja sen ohella kaikkien kansalaisjärjestöjen kannattaa ottaa vakavasti 13-vuotiaan oppilaan vetoomus: ”Ilmastonmuutos on jo vaikuttanut maahan, eikä sille enää voi tehdä mitään. Uskon, että luonnon tilaa voi parantaa, tai sen huonontamista estää, mutta ihmisten pitää työskennellä sen eteen, varsinkin niiden, jotka ovat johtavassa asemassa”.
Mutta ei heitetä kirvestä kaivoon: synkistä tulevaisuusnäkymistä huolimatta monessa piirroksessa esiintyi optimismia ja huumoria: yhdessä kuvassa jääkarhu seilasi ilmastoidulla jäälautalla, toisessa piiroksessa suomalainen vesilintu nautti kunnon sateesta ja tulvivasta vedestä.
Ilmastokysymys haastaa vanhemmat, koulut ja järjestöt
Artikkelimme herätti kysymyksen, käsitelläänkö kouluissamme liian vähän ympäristökysymyksiä? Nykyisin peruskoulujen opetusta koetetaan suunnata ilmiöpohjaisen opetuksen suuntaan: yhdistämällä eri oppiaineiden näkökulmia lapset oppivat pohtimaan ja tuottamaan erilaisia ratkaisukeinoja vaikkapa heitä askarruttavaan ilmastotulevaisuuteen. Toki Alli Paasikiven Säätiökin voisi edistää asiaa järjestämällä kouluille vaikkapa aiheesta teemavuoden erilaisine perheitä yhdistävillä aiheilla – huolemme tulevaisuudesta on yhteinen.
-Ismo Söderling
Kirjoittaja on väestöpolitiikan dosentti ja Siirtolaisuusinstituutin emeritus-johtaja. Hän toimii myös Alli Paasikiven Säätiön hallituksen varapuheenjohtajana ja säätiön tutkimusjaoston puheenjohtajana.
Lähteet: 1. Raunio, Silja: Yllättävän lyhyet jäähyväiset. https://www.yle.fi/aihe/a/20-10002608 Katsottu 26.6.2022
2. Raunio, Helena Islanti tuottaa enemmän alumiinia kuin Yhdysvallat. https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/islanti-tuottaa-enemman-alumiinia-kuin-yhdysvallat-maan-sahkosta-70-kuluu-alumiiniteollisuudessa/abf6adc5-d5eb-37e3-a3b4-cf92401152a4 Katsottu 26.6.2022
3. Söderling, Ismo ja Grönlund, Rainer (2020): ”Ilmastonmuutos pilaa jääkarhujen kodin” – Maapallon nykytila ja tulevaisuus koululaisten piirustuksin kuvattuna. Teoksessa: Pekkarinen, Elina ja Tuukkanen Terhi (toim.): Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet. Turenki, Hansaprint Oy, s. 31 – 54. https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/Maapallon+tulevaisuus+ja+lapsen+oikeudet-e.pdf/ Katsottu 26.6.2022.
Ismo Söderling
Oppilaan piirros: Näkemys tulevaisuudesta