Suomen työmarkkinat ovat varsin vakaat, mutta työelämän epävarmuus sekä kiireen ja kuormituksen lisääntyminen ovat vaikeuttaneet työhön kiinnittymistä nuorilla aikuisilla. Väitöstutkimukseni tulokset osoittavat, että pitkään työttömänä olleet naiset ovat huolestuneimpia tulevaisuuden työelämän ja perheen suhteen.
Yhdenvertaisuus ei toteudu työhön ja perheeseen liittyvässä päätöksenteossa
Tarkastelin väitöskirjassani, miten sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu erilaisista koulutustaustoista ja elämäntilanteista tulevilla nuorilla naisilla, kun he pohtivat työn ja perheen yhteensovittamisen ja vanhemmaksi tulon kysymyksiä.
Tutkimukseni kiinnittyi teoreettisesti Amartya Senin, Nobel-palkitun taloustieteilijän ja filosofin, esittämään toimintamahdollisuuksien lähestymistapaan. Keskeistä tälle lähestymistavalle on yksilön toimintamahdollisuuksien tarkastelu sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Lähestymistapa tutkii sitä, mitä yksilö voi tosiasiassa saavuttaa ja mitkä ovat hänen todelliset mahdollisuutensa elää arvostamaansa elämää.
Työmarkkinat yhtäältä mahdollistavat ja toisaalta rajaavat tulevaisuuden toiveita
Väitöstutkimukseni osoitti, että naiset, jotka olivat korkeasti koulutettuja, mukana työelämässä, asuivat pääkaupunkiseudulla ja jotka arvioivat oman taloudellisen tilanteensa korkeimmaksi olivat luottavaisimpia tulevaisuuden uran ja työelämän suhteen. Työssäkäynti antoi heille taloudellista turvallisuutta, mutta myös luottamusta elämänkulun suunnitteluun ja työhön ja perheeseen liittyvään päätöksentekoon.
Sen sijaan sosioekonomiset tekijät ja epäsuotuisat kokemukset elämänkulussa heikensivät työttömien naisten toimintamahdollisuuksia toteuttaa toiveitaan tulevaisuuden työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Lisäksi työmarkkinat määrittivät merkittävästi sitä, miten erityisesti pitkään työttömänä olleet naiset pystyivät edistämään työelämään ja siten myös perheellistymiseen ja työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyviä toiveitaan. Nämä naiset olivat epävarmoja työssä suoriutumisestaan hektisillä työmarkkinoilla ja kokivat, etteivät pystyisi sitoutumaan kokoaikatyöhön. Myös jaksamiseen ja selviytymiskykyyn liittyvät huolet perhe-elämästä korostuivat näillä naisilla.
Toimia nuorten aikuisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämiseen tarvitaan
Työhön ja perheeseen liittyvä päätöksenteko omien arvojen pohjalta on erityisen merkityksellistä nuorten aikuisten tulevaisuuden kannalta, sillä arvojen mukaiset valinnat tuovat hyvinvointia nuoren elämään. Siten yhteiskunnan vastuulla on löytää keinoja resurssien oikeudenmukaisempaan jakautumiseen ja siihen, että nuoret aikuiset taustastaan riippumatta pääsevät kiinnittymään yhteiskuntaan ja työelämään, ja pystyvät näin ollen rakentamaan itselleen mielekästä työ- ja perhe-elämää. Hyvistä lähtökohdista huolimatta suomalaisessa työpolitiikassa tarvitaan siis kipeästi toimia nuorten aikuisten yhdenvertaisten toimintamahdollisuuksien edistämiseen.
-Outi Alakärppä
Kirjoittaja työskentelee tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa. Alli Paasikivensäätiö on rahoittanut hänen väitöskirjatutkimustaan vuosina 2018–2020. Tutkimuksessa hyödynnettiin nuorten naisten yksilöhaastatteluaineistoa (N=30) sekä Nuorisobarometri 2019 -kyselyaineistoa (N=527). Väitöskirja on luettavissa verkossa.
