Tutkimus ja valta

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä käyttää julkista valtaa kiireellisesti sijoittaessaan lapsen. Päätös kiireellisestä sijoituksesta on yksi merkittävin puuttumiskeino nuoren ja perheen perusoikeuksiin. Päätökseen sisältyy sosiaalityöntekijän laaja harkintavalta tehdä lapsen edun mukainen ratkaisu arvioinnin, käytössä olevan tiedon ja lain määrittämien raamien perusteella.

Vaikka vallankäytöllä voi olla negatiivinen kaiku, voi vallalla ja sen käytöllä saada aikaan hyviä asioita, kuten osallisuutta, valtaistumista ja hyvinvointia. Sosiaalityössä, tutkimuksessa ja laajemmin yhteiskunnassa on keskeistä, ettei valta käänny mielivallaksi, vaan kanssavallaksi. Tämän takia tutkin väitöskirjassani kanssatutkimuksellisesti 16–17-vuotiaiden nuorten kiireellisiä sijoituksia.

Kanssatutkimuksella irti hierarkioista

Lastensuojelusta kokemusta omaavien nuorten keskuudessa yleinen tunne on, ettei nuoria kuulla tai uskota. Nuoret kokevat, että heihin kohdistetaan valtaa – joskus myös mielivaltaa. Siksi tutkimukseni lähtökohta on nimenomaan yhdessä kiireellisen sijoituksen kokeneiden nuorten kanssa tutkia sitä, mikä tekee nuorten kiireellisestä sijoituksesta sen, mikä se on, ja miksi.

Koko tutkimus on lähtenyt ajatuksesta, kuinka tutkimukseen osallistuminen voi valtaistaa osallistujia. Valtaistaminen tutkimuksessa tarkoittaa puhtaan tiedon tuottamisen sijaan molemminpuolisen luottamuksen luomista sekä nuorten tiedon merkityksen korostamista kanssavallan saavuttamiseksi. Tutkimusta suunnitellessani tapasin nuoria lastensuojelun kokemusasiantuntijoita ja pohdimme yhdessä, miten tutkimuksessa toteutuisi parhaiten osallisuus. Rekrytoin kiireellisen sijoituksen kokeneita nuoria sosiaalisen median TikTok-tililläni mahdollistaakseni matalan kynnyksen osallistua. Kerronnallisten ja dialogisten haastattelujen lisäksi hyödynsimme luovia menetelmiä digitaalisen tarinankerronnan työpajassa toukokuussa 2023.

Syksylle 2023 suunnitelmissa on uusi tapaaminen. Tarkoituksena on yhdessä nuorten kanssa analysoida aineistoa ja pohtia tutkimuksen raportointia, viestintää ja vaikuttamista. Artikkelien lisäksi suunnitelmana on käsikirjoittaa heidän tarinoidensa pohjalta nuorten tv-sarja, jolla vaikuttaa yhteiskunnallisesti lastensuojelusta ja nuorista vallalla oleviin mielikuviin.

Kohti yhdenvertaista yhteiskuntaa

Tutkimusta tehdessä valtaa on jaettava läpi prosessin demokraattisen, osallistavan ja hyvinvointia lisäävän tutkimuksen mahdollistamiseksi. Sitä kautta tutkimus on myös vaikuttavaa, yhteiskunnallisesti relevanttia ja tutkimukseen osallistujille voimaannuttavaa.

Yhdenvertaisemman yhteiskunnan saavuttaminen sekä erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen vaativat konkreettisia tekoja. Muutos vaatii yhteistä rintamaa ja paikoin kriittistäkin katsetta erilaisiin valtarakenteisiin ja totuttuihin tapoihin tehdä ja ajatella esimerkiksi tutkimuksen tekemisestä tai palveluiden järjestämisestä. Yhdenvertaisuuden saavuttaminen tarkoittaa astumista pois positioihin liittyvien rajanvetojen yli kohti meidän yhteistä tutkimustamme. Kriittinen katse vaatii lisäksi jatkuvaa (itse)reflektointia, joustavuutta sekä epävarmuutta ja sen sietämistä. Voisimmeko visioida yhdenvertaista yhteiskuntaa haastamalla rohkeasti erilaisia valtarakenteita?

-Maija Haapala

Väitöskirjatutkija Maija Haapala (YTM) on pitkään lastensuojelun asiakastyötä tehnyt laillistettu sosiaalityöntekijä. Tällä hetkellä Haapala tekee väitöskirjatutkimuksensa lisäksi kehittämis- ja asiantuntijatyötä Pesäpuu ry:ssä ja lastensuojelun vaikuttamistyötä sossut-nimisellä TikTok-tilillään yhdessä ystävänsä Camilla Jokelan kanssa. Haapala haaveilee lastensuojelun vallankumouksesta ja pyrkii eri keinoin rakentamaan parempaa maailmaa lapsille ja nuorille yhdessä heidän kanssaan. Alli Paasikiven säätiö on rahoittanut Haapalan tutkimusta.