Tuoreen asiamiehen havaintoja Alli Paasikiven Säätiöstä

Aloitin viime vuoden kesäkuussa Alli Paasikiven Säätiön asiamiehenä, joten olen ehtinyt tutustua säätiön toimintaan reilun puolen vuoden ajan. Tuo ajanjakso on ollut intensiivistä perehtymistä säätiöhallintoon, yhteistyökumppaneiden tapaamisia ja tiivistä vuorovaikutusta erilaisten säätiön toimintaan osallistuvien tahojen kanssa. On ehditty toteuttaa syksyn apurahahaku ja valita rahoitettavat hankkeet, suunnitella kevään tutkimusapurahojen hakua, järjestää monen monta kokousta hallituksen ja sen eri toimikuntien kesken ja valmistella uutta strategiaa. Yhdessä viestintäkoordinaattorimme kanssa olemme suunnitelleet säätiön seminaaritoimintaa ja viestinnällisiä ulostuloja.

On ollut innostavaa tulla mukaan säätiön toimintaan; olen oppinut paljon uutta ja saanut vaikuttaa säätiön kehittämistyöhön monin tavoin. Toisaalta olen myös voinut tuoda omaa osaamistani ja verkostojani toisaalta yliopistojen sekä perhe- ja nuorisotutkimuksen, toisaalta sosiaali- ja nuorisojärjestöjen osalta säätiön toiminnan tueksi, ja on tuntunut hyvältä huomata, että niillä on ollut merkitystä. Olen ilokseni havainnut, että säätiön hallitus on asiantunteva, aktiivinen ja sitoutunut joukkio, jolla on moninaista kokemusta ja tietämystä suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueista. Tutkimustausta on vahvasti edustettuna, mutta hallituslaisista moni on myös erilaisissa muissakin yhteiskunnallisissa näköalapaikoissa, joissa kertyy laajaa tietämystä kehityskuluista. Tätä kaikkea voimme hyödyntää säätiön toiminnassa.

Säätiökenttään perehtyminen on ollut kiinnostavaa ja jännittävääkin. Säätiöt ovat suomalaisessa yhteiskunnassa erityisiä toimijoita, joiden perustehtävä on käyttää varallisuutensa tuottoja yhteiseksi hyväksi, jokainen kuitenkin oman erityisen tavoitteensa edistämiseen. Alli Paasikiven Säätiön tavoitteena on edistää perheiden sosiaalista turvallisuutta yhteiskunnassa, ja tähän tarkoitukseen kaikki toimintamme tähtää. Tuon tavoitteen tulkitseminen merkitsee kuitenkin nyky-yhteiskunnassa jotain muuta kuin säätiön perustamisen aikoihin yli 70 vuotta sitten. Sen vuoksi säätiön tukea hakevien hankkeiden kohdalla pohditaan aina juuri sitä, miten ne sopivat säätiön ydintavoitteeseen. Aina sen arvioiminen ei ole helppoa, vaikka arvioinnin tueksi onkin laadittu erilaisia selkeyttäviä kriteerejä.

Kaikki säätiön rahoitustoiminta perustuu sille, että säätiön pääomaa hoidetaan ammattimaisesti ja ajanmukaisesti, ja siitä saadaan tuottoa, joka voidaan jakaa tuettaville hankkeille. Sijoitustoimintamme tarkastelu on ollut mielenkiintoista, ja olen havainnut, että myös se perustuu selkeisiin sijoituseettisiin periaatteisiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Uskon, että vastaisuudessakin säätiö pystyy rahallisesti tukemaan niin tutkimusta kuin muutakin toimintaa. Alli Paasikiven Säätiö on viime vuosina jakanut rahoitusta yli puolen miljoonan euron arvosta vuosittain, mikä on merkittävä summa. Säätiömaailmassa APS on kuitenkin korkeintaan keskisuuri toimija verrattuna todella suuriin säätiöihin, joiden jakama tuki nousee kymmeniin tai satoihin miljooniin vuodessa.

Kaikki säätiön toiminta tapahtuu nykyisellään melko pienillä resursseilla, kahden osa-aikaisen työntekijän ja luottamustehtävässä toimivan hallituksen voimin, täydennettynä tarvittavilla ulkopuolisilla palveluilla. Niillä kuitenkin pystytään toteuttamaan monenlaista toimintaa myös tänä vuonna. Heti tammikuussa järjestimme perinteisen Allin Päivän seminaarin, jonka teemana oli perhepolitiikan suuntaviivat tulevaisuudessa. Toivomme sen virittävän myös julkista keskustelua.

Toimistomme on siirtymässä alkuvuoden aikana pitkäaikaisen yhteistyökumppanimme Väestöliiton toimitiloihin Kalevankadulle, missä voimme saavuttaa synergioita ja seurata perhealan tilannetta läheltä. Aloitamme myös uudenlaista viestintäyhteistyötä Perhe- ja läheissuhteiden tutkimusseuran PELS:in kanssa ja olemme mukana Perhe- ja läheissuhteiden tutkimuspäivillä Kuopiossa. Tuemme myös perhetutkimusta tekevien tutkijoiden verkostoitumista päivien yhteydessä. Koko vuoden ajan teemme intensiivisesti strategiatyötä ja pohdimme, mitä Alli Paasikiven Säätiön tulisi tehdä seuraavien vuosien aikana toteuttaakseen tavoitettaan parhaalla tavalla. Kerromme siitä lisää tuonnempana.

-Sinikka Aapola-Kari

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja dosentti, joka on tehnyt pitkän työuran perhe- ja nuorisotutkimuksen parissa. Hän toimii Alli Paasikiven Säätiön osa-aikaisena asiamiehenä.