Suomessa on toiminut jo pitkään eri tieteenaloja edustavien tutkimusseurojen lisäksi temaattisia, monitieteisiä tutkimusseuroja kuten Lapsuuden tutkimuksen seura ja Nuorisotutkimusseura. Perhe- ja läheissuhteisiin keskittyvä tieteellinen seura on merkittävä lisä tiedekentälle.
Suomeen perustettu uusi tutkimusseura edistää laaja-alaista perhetutkimusta
Perheiden ja läheissuhteiden tutkimusseura (PELS) perustettiin vuonna 2021. Seuran tarkoituksena on edistää monitieteistä ja monialaista perhetutkimusta. Suomessa on toiminut jo pitkään eri tieteenaloja edustavien tutkimusseurojen lisäksi temaattisia, monitieteisiä tutkimusseuroja kuten Lapsuuden tutkimuksen seura ja Nuorisotutkimusseura. Perhe- ja läheissuhteisiin keskittyvä tieteellinen seura on merkittävä lisä tiedekentälle.
Perheiden ja läheissuhteiden tutkimusseuran juuret
Suomessa on pitkään tehty korkealaatuista, monitieteistä perhetutkimusta. Jyväskylän yliopistossa toimii Perhetutkimuskeskus ja Tampereen yliopistossa Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus. Lisäksi Helsingin yliopistossa on toiminut perhesosiologian professuuri ja Jyväskylän yliopistossa perhetutkimuksen professuuri. Tutkimusseuran perustaminen ei siis lähtenyt liikkeelle tyhjästä.
Yliopistojen välinen yhteistyö on ollut aika ajoin hyvinkin tiivistä. Vuosina 2003–2015 toiminut valtakunnallisen perhetutkimuksen tutkijakoulu toi yhteen perhetutkimuksen alalla tutkimusta tekeviä kokeneempia tutkijoita ja tohtorikoulutettavia eri yliopistoista. Valtakunnallisten tutkijakoulujen lakkautuksen jälkeen perhetutkimuksen tutkijakoulu järjestäytyi epäviralliseksi tutkijaverkostoksi. Verkosto on toiminut aktiivisena alullepanijana PELS:n perustamisessa.
Tutkimusseuran toiminannassa perhe ymmärretään laaja-alaisesti
Tutkimusseuraa perustettaessa keskustelimme pitkään seuran nimestä. Päädyimme Perheiden ja läheissuhteiden tutkimusseura nimeen sen laaja-alaisuuden ja inklusiivisuuden vuoksi.
Perheiden monimuotoisuus on tunnistettu tutkimuksissa jo pitkään (1). Perhesuhteet eivät noudata esimerkiksi kotitalouden tai biologisen sukulaisuuden rajoja. Perhesuhteita käsitellään tutkimuksissa yhtäältä yksilöiden kokemusten ja merkityksenantojen näkökulmasta (2). Toisaalta perhe on instituutiona yhteiskunnallisten kamppailujen ja erilaisten politiikkatoimien kohde. Esimerkiksi lainsäädäntö sisältää monenlaisia oletuksia siitä, mitä perheellä tarkoitetaan, millä on seurauksia esimerkiksi sosiaaliturvaetuuksien saamiselle (3, 4).
Tutkimusten perusteella sekä institutionaaliset määritelmät että kulttuuriset käsitykset perheestä ovat merkityksellisiä, mutta myös vaikuttavat siihen, millaiset suhteet nähdään hyväksyttävinä ja mitkä jäävät marginaaliin. Seuran toiminta pohjaa tällaiseen laaja-alaiseen ymmärrykseen perhe- ja läheissuhteista.
Tutkimusseurassa aktiivista toimintaa
PELS järjestää yhteistyökumppaneidensa kanssa joka toinen vuosi Perheiden ja läheissuhteiden tutkimuspäivät, seuraavan kerran 25.-26.4.2024 Kuopiossa yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa. Lisäksi seura järjestää tutkimusseminaareja, edistää perhetutkimuksen opetusta ja monitieteistä yhteistyötä ja tiedottaa perhetutkimuksen alan konferensseista ja tapahtumista. PELS tuo yhteen perheiden ja läheissuhteiden tutkijoita eri tieteenaloilta, yliopistoista ja mahdollistaa myös osallistumisen tiedepoliittiseen keskusteluun.
-Ella Sihvonen (VTT)
Kirjoittaja on Perheiden ja läheissuhteiden tutkimusseuran hallituksen jäsen ja toimii erikoistutkijana Kansaneläkelaitoksen tutkimusyksikössä. Kirjoittajan viimeaikaiset tutkimukset käsittelevät perheiden monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sosiaaliturvaa koskevassa lainsäädännössä sekä eroperheiden toimeentuloa ja lasten vuoroasumista. Lisäksi Sihvonen on tutkinut lapsiperheiden vanhempien ja nuorten kokemuksia korona-arjesta, nuorena lapsen saaneita äitejä ja laajemmin perhepolitiikkaa sekä vanhemmuuden tukemista. Sihvonen on myös Perheyhteiskunta.fi tiedeblogin entinen päätoimittaja ja pitkäaikainen toimituskunnan jäsen.
Lähteet:
1. Forsberg, Hannele & Nätkin, Ritva (toim.) (2010) Perhe murroksessa. Helsinki: Gaudeamus.
2. Luotonen, Aino (2023) Family and friends in the early years of marriage: Relatedness, temporality, and overlapping intimacies. Publications of the Faculty of Social Sciences. Akateeminen väitöskirja. Helsingin yliopisto.
3. Koulu, Sanna, Sihvonen, Ella, Aarnio, Kia & Moring, Anna (2023) Laki ja perheiden monimuotoisuus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023. Helsinki: Valtioneuvosto.
4. Nurminen, Tuomas, Sihvonen, Ella & Tuovinen, Anna-Kaisa (2022) Toimeentuloturvalainsäädännön olettamat ja yksilöiden oikeuksien toteutuminen. Yhteiskuntapolitiikka, 88(1): 62-69.
