Matkustaminen ja eurooppalaiseen kulttuuriin tutustuminen oli Alli Paasikiven intohimo. Alli Paasikivi matkusteli paljon myös ilman miestään. Mukana oli virkailija presidentin kansliasta tai ulkoministeriöstä, ystävä tai sukulainen, usein Paasikiven Annikki-tytär.

Alli Paasikivi turistina

Matkustaminen ja eurooppalaiseen kulttuuriin tutustuminen oli Alli Paasikiven intohimo. Hän matkusti jo 1920-luvulla Baltian maissa ja Belgian Ostendessä. Vuonna 1934 hän solmi avioliiton J. K. Paasikiven kanssa, jolloin hän pääsi ylellisille kylpylävierailuille Keski-Eurooppaan Bad Gasteiniin ja Bad Nauheimiin.

Sodan jälkeen hän meni ensimmäisen kerran Italiaan. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä ja sinne hän palasi usein. Matkat sujuivat laivalla Saksaan tai Ruotsiin ja Tanskaan sekä edelleen junalla. Sveitsi ja Itävalta osuivat matkalle tuon tuosta. Lentäminen tuli mahdolliseksi 1950-luvulla.

Alli Paasikiven passeissa on viisumeja, joita tarvittiin myös Euroopassa matkustettaessa. Saksan miehitysvyöhykkeille tarvittiin lisäksi kulkulupa. Niinpä passien sivut ovat täyttyneet amerikkalaisten, brittien, ranskalaisten ja venäläisten luvista ja leimoista. Yksinkertaista se ei ollut, kun oli vielä hankittava luvat valuutanvaihtoon, Ruotsissa ja Tanskassa myös ruokakortteihin.

Viestejä ennen somea

Ollessaan erossa Paasikivet kirjoittivat toisilleen päivittäin tai soittelivat 1950-luvulla joka toinen päivä. Kirjeet alkoivat ”Rakas Alli” ja päättyivät ”Sinun Juhosi” tai ”Voi hyvin, suutelo ja näkemiin”, toiseen suuntaan taas ”Rakas Juho” ja ”Oma Allisi”. Ne ovat kuin someviestejä. Vähän niissä juorutaankin, kuten että Mannerheimilla oli aina kreivitär mukanaan.

Alli kirjoitti kirjeitä ja postikortteja kahdelle sisarelleen ja sisarenpoikansa Aarne Koskimiehen perheelle. Viesteillä oli myös kasvatuksellinen aspekti. Niissä kuvaillaan nähtävyyksiä, historiallisia paikkoja, kuten Firenzen taideaarteita, ja kaunista luontoa.

Terveyskylpyjä

Kylpylämatkat olivat hyvinkin tarpeellisia vanhenevalle pariskunnalle. Kylpylöissä seurusteltiin yläluokan kanssa. Aluksi Alli-nuorikko ihasteli seurustelun, kulttuuriohjelmien ja pukeutumisen korkeaa tasoa. Vuonna 1938 Alli Paasikivi oli Unkarin kuuluisassa Gellert-hotellissa hoidattamassa itseään.

Sotavuosina Naantalin kylpylä sai kelvata, paitsi 1942 matka suuntautui Tanskaan. Paasikivet halusivat kokea, millaista oli Saksan miehittämässä maassa siltä varalta, että Suomen itsenäisyys menisi. Se vaikutti helpommalta kuin elämä Neuvostoliiton komennossa.

Etelän turismin etujoukoissa

Länsimainen yläluokka suuntasi Italiaan sodan jälkeen raunioituneen Saksan menetettyä vetovoimansa. Caprille, Napoliin, Sisiliaan, San Remoon, Firenzeen, Venetsiaan ja etenkin Roomaan

Alli palasi usein, yhteensä noin 20 kertaa. Vasta seuraavina vuosikymmeninä alkoi massaturismi ja Espanjan aurinkorannat tulivat uudeksilomakohteeksi.

Alli Paasikivi matkusteli paljon myös ilman miestään. Mukana oli virkailija presidentin kansliasta tai ulkoministeriöstä, ystävä tai sukulainen, usein Paasikiven Annikki-tytär. Saksaan Bad Nauheimiin Alli Paasikivi palasi 1953. Sieltä tuli viimeinen postikortti vain muutama kuukausi ennen hänen kuolemaansa kesällä 1960. Viimeisen Italian-matkansa hän teki Aino-sisarensa ja tämän pojantyttären kanssa 1958, jolloin hän oli 79-vuotias.

-Aura Korppi-Tommola

Kirjoittaja on historiantutkija, tietokirjailija ja professori, jonka teoksen ”Alli Paasikivi eturivin taustavaikuttaja” (SKS Kirjat 2021) kirjoittamiseen Allin Paasikiven säätiö on myöntänyt apurahan.

 

Alli Paasikivi, Aarne koskimies sekä Annikki Paasikivi vuonna 1949 Cannesissa. Kuva: AJ Bögelund/ APS: arkistot


Muita uutisia