Pienten lasten kotihoidontuen käytön kytkös lasten koulutustasoon maahanmuuttajaperheissä

Maahanmuuttajataustaiset lapset menestyvät keskimäärin heikommin koulussa sekä kouluttautuvat keskimäärin lyhyemmälle verrattuna suomalaistaustaisiin lapsiin. Esimerkiksi vuoden 2018 PISA-tulosten mukaan kuilu lukutaidon osaamisessa suomalais- ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välillä oli Suomessa yksi OECD-maiden suurimpia. Tämän on osaltaan katsottu kytkeytyvän perheiden erilaisiin resursseihin – maahanmuuttajataustaisissa perheissä on keskimäärin vähemmän kulttuurisia sekä taloudellisia resursseja, mikä heijastuu lasten kouluttautumiseen sekä koulumenestykseen. Ero näkyvät erityisesti tarkastellessa ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajia.

Varhaiskasvatus koulutuslopputulemien tasaajana?

Varhaiskasvatuksessa opitut sosiaaliset taidot voivat edesauttaa kouluun siirtymistä. Lisäksi varhainen kosketus kantamaan kieleen voi edesauttaa maahanmuuttajataustaisten lasten myöhempää oppimista, koska kielen osaaminen on tärkeää lasten koulupolulla. Tutkimustulokset sekä kohdennettuja sekä universaaleja lastenhoitomalleja tarkastelevista tutkimuksista esittävätkin, että varhaiskasvatuksella voidaan tasoittaa eri taustoista tulevien lasten koulutuslopputulemia. Varhaiskasvatus voi myös edesauttaa maahanmuuttajaperheiden vanhempien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan, kun lastenhoidon ohella avautuu mahdollisuuksia työnteolle sekä opiskelulle.

Kolme syytä tarkastella Suomea

Aihetta tulisi tarkastella Suomessa erityisesti kolmesta syystä:

1) Esikoulu alkaa Suomessa verraten myöhään, eli sinä vuonna, kun lapsi täyttää kuusi vuotta. Mikäli varhaiskasvatukseen osallistutaan jo varhain, lapsilla on mahdollisuus saada kosketus suomen kieleen hyvissä ajoin ennen koulun aloitusta. Esimerkiksi Ranskassa 4-vuotiaista lapsista lähes kaikki ovat jo koulupolulla. Lisäksi muissa pohjoismaissa varhaiskasvatukseen osallistutaan keskimäärin huomattavasti pidempään kuin Suomessa.

2) Ulkomaalaistaustaisen väestön määrä on kolminkertaistunut viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana Suomessa. Mikäli kaivattua työperäistä maahanmuuttoa pyritään lisäämään, nousee maahanmuuttajien integrointi yhä ylemmäs politiikan asialistalla.

3) Suomessa pienten lasten kotihoidontuen käyttö on yleisempää maahanmuuttajaperheissä sekä niissä perheissä, joissa vanhemmilla on matala koulutustaso. Tutkimustiedon valossa tämä on ristiriitaista, koska juuri nämä ryhmät voisivat hyötyä eniten varhaiskasvatuksesta. Esimerkiksi OECD on kritisoinut Suomen kotihoidontukijärjestelmää juurikin siitä syystä, että se heikentää maahanmuuttajaperheiden äitien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Työskentelin Alli Paasikiven myöntämän apurahan turvin väitöskirjani, Varhaiskasvatuksen ja perhetaustan merkitys lasten oppimiseen sekä kouluttautumiseen, parissa vuonna 2022. Seuraava askeleeni väitöskirjani suhteen on pureutua siihen, kuinka kotihoidontuen kesto kytkeytyy maahanmuuttajataustaisten lasten koulutustasoon. Näitä tutkimustuloksia pääsette lukemaan tulevaisuudessa Invest blogista: https://blogit.utu.fi/invest/.

-Markus Laaninen

Kirjoittaja työskentelee väitöskirjatutkijana Turun yliopiston Invest-tutkimuskeskuksessa. Väitöskirjani aiheen ohella olen kiinnostunut yksinäisyyden sekä oppimisen sukupuolierojen tutkimisesta.