Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mediassa keskustelu lasten lihavuudesta keskittyy enemmän vanhempien toimintaan, kuin yhteiskunnallisiin mekanismeihin yleisen painokehityksen taustalla ja niihin liittyviin poliittisiin päätöksiin.
Lapsen paino ei ole vanhemmuuden mittari
Tällä hetkellä Suomessa jaetaan varsin laajasti huoli lasten lihavuuden lisääntymisestä. Lapsen lihavuuden syistä ja ratkaisuista on tutkittua tietoa ja ennen kaikkea mielipiteitä. Emme kuitenkaan tiedä riittävästi, miten lapsen lihavuus koetaan perheissä, miten lasten vanhemmat jäsentävät lapsen lihavuutta ja sen syitä tai minkälaista tukea he toivovat terveydenhuollolta. Väitöskirjani tutkii vanhempien kokemuksia lapsen lihavuudesta haastattelemalla vanhempia ja analysoimalla sosiaalisen median keskusteluja.
Lasten lihavuudesta keskustelu yhteiskunnassa
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että mediassa keskustelu lasten lihavuudesta keskittyy enemmän vanhempien toimintaan, kuin yhteiskunnallisiin mekanismeihin yleisen painokehityksen taustalla ja niihin liittyviin poliittisiin päätöksiin. Myös sosiaalisessa mediassa sävy on usein vanhempia syyllistävää. Otsikointi ja kuvitus mediassa maalaa kuvaa, jossa lapsen lihavuus on suora seuraus energiapitoisten ruokien tarjoamisesta ja passiivisesta elämäntavasta perheessä. Lasten lihavuus yksinkertaistetaan yhtälöksi, jossa vanhemman vääränlainen toiminta johtaa lapsen painon nousuun. Näin ollen, lihavuus olisi ratkaistavissa kertomalla vanhemmille esimerkiksi mediassa ja terveydenhuollossa, miten heidän pitäisi toimia toisin. Jos yhtälö olisi näin yksinkertainen, lasten lihavuuden kehityskulku olisi toisenlainen. Elintavat eivät toteudu tyhjiössä, vaan ovat osa omaa ja suvun historiaa sekä nykyistä yhteiskuntaa, jossa tarjolla on kaikkea ja paljon, elämää helpottavia sekä viihdyttäviä teknologisia ratkaisuja. Ja toisaalta, lihavuuden taustalla vaikuttaa paljon muutkin asiat kuin ruoka ja liikunta, mm. uni, perimä, elämäntapahtumat, ruokien markkinointi.
Mediakeskusteluissa on kuitenkin tapahtunut muutosta. Yhä enemmän esillä on yhteiskunnallisten päätösten vaikutus perheiden arkeen ja jaksamiseen. On esimerkiksi pohdittu, onko turvallista liikkua kouluun, onko kaikilla varaa perustarpeisiin, onko terveydenhuollon palveluihin pääsy kaikille samanarvoista? Vaikka näitä kysymyksiä pohditaan aikaisempaa enemmän, on keskustelujen sävy edelleen usein syyllistävä ja vanhemmuutta kyseenalaistava.
Vanhemman kokemus
Vanhemmat jäsentävät lastensa painoa ja siihen johtaneita syitä hyvin eri tavoin. On vanhempia, jotka näkevät perheen elintavat pääsyynä lapsen painon nousuun, mutta kokevat haastavaksi löytää ratkaisuja tilanteeseen. Osa vanhemmista yhdistää painonnousun murrosiän muutoksiin. Moni vanhempi kertoo, että lapsen painonkehitys on samanlainen kuin osalla suvussa, ja selkeää syytä lihavuudelle ei ole löytynyt. Osa vanhemmista on aidosti hämillään lapsen painonnousun syistä. Perheessä saattaa olla useita lapsia, ja yhden lapsen painonkehitys on erilainen. Monessa perheessä oli ollut isoja muutoksia, sairauksia, suruja, elämänvaiheita, jotka olivat vaikuttaneet perheen jaksamiseen, ja lapsen paino oli näiden vaiheiden aikana muuttunut.
Kokemus syyllistämisestä saa vanhemmat välttämään tilanteita, joissa syyllistämistä on tapahtunut. Vanhemmilla on saattanut herätä negatiivisia tunteita, jos lapsen painon perusteella on tehty oletuksia vanhemmuudesta tai tarjotaan pyytämättä hyvää tarkoittavia ruoka- tai liikuntavinkkejä. Mitä vanhemmat sitten toivovat esimerkiksi terveydenhuollolta? Aiempien tutkimusten sekä vanhempien haastatteluiden alustavien havaintojen perusteella vanhemmat toivovat yksilöllisyyttä ja osallistamista. He toivovat, että heiltä itseltään kysytään, miten he voivat asiassa edetä ja miten he voivat vaikuttaa. Osa toivoo sopivia vinkkejä terveempään arkeen, toiset taas tukea perhettä kuormittavaan tilanteeseen. Moni vanhempi kaipaa tukea lapsen itsetunnon tukemiseen. Vanhemmat haluavat lapsen painoon liittyvää tukea, mutta niin, että ei keskitytä vain painoon, vaan huomioidaan perheen kokonaistilanne. Vanhempien kokemuksia tutkimalla, saamme lisää tietoa, miten ehkäistä ja hoitaa lasten lihavuutta vaikuttavasti, turvallisesti ja eettisesti, vanhempien vanhemmuutta vahvistaen ja lapsen kehoitsetuntoa suojaten.
-Terhi Koivumäki
Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja terveydenhoitaja (TtM, Tampereen yliopisto), joka on työskennellyt perheiden terveyden edistämisen parissa terveydenhoitajana ja asiantuntijana yli 20 vuotta. Hänet on valittu Vuoden Terveydenhoitajaksi vuonna 2023. Alli Paasikiven säätiö on rahoittanut Koivumäen väitöskirjatutkimusta.
