Aiemman tutkimuksen perusteella kontaktit suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten äitien välillä ovat harvinaisia, mutta nämä harvat kontaktit koetaan usein positiivisiksi. Äitien positiiviset ja läheiset ihmissuhteet eri kulttuuritaustaisiin äiteihin voisivat kuitenkin edistää äitien ja heidän perheidensä hyvinvointia.
Ystävyys äitien elämässä
Ystävyys on tärkeää hyvinvoinnille ja onnellisuuden kokemukselle kaikissa elämänvaiheissa. Ystävät ovat merkittävä sosiaalisen tuen lähde ja ystäväsuhteet koetaan yleensä tärkeiksi. Äitiys elämänvaiheena voi kuitenkin muuttaa naisen elämää niin paljon, että aiemmat sosiaaliset suhteet jäävät taka-alalle. Muutos sosiaalisissa suhteissa voi altistaa äidit yksinäisyydelle ja eristyneisyydelle, etenkin jos arjen sosiaalisia kontakteja on jo valmiiksi vain vähän.
Aiemman tutkimuksen perusteella kontaktit suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten äitien välillä ovat harvinaisia, mutta nämä harvat kontaktit koetaan usein positiivisiksi. Äitien positiiviset ja läheiset ihmissuhteet eri kulttuuritaustaisiin äiteihin voisivat kuitenkin edistää äitien ja heidän perheidensä hyvinvointia. Lisäksi kulttuurien välinen ystävyys voi edistää suvaitsevaisuutta ja rauhanomaisia suhteita yhteiskunnassa, muuan muassa siksi koska vanhempien positiivisilla ryhmien välisillä kontakteilla on todettu olevan vaikutus heidän lastensa myönteisiin ryhmien välisiin asenteisiin ja käyttäytymiseen.
Tuetut ystävyyssuhteet tutkimuksen kohteena
FriendMUM-hankkeessa tutkimme suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten äitien välisiä tuettuja ystävyyssuhteita Mannerheimin Lastensuojeluliiton organisoimassa Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -ohjelmassa. Ohjelmassa on mukana naisia, joilla ei ole lapsia, mutta tässä tutkimuksessa keskitymme pareihin, joissa molemmat osapuolet ovat äitejä. Ohjelmassa ulkomaalaistaustaiselle äidille etsitään suomea hyvin puhuva nainen ystäväksi. Molemmat osapuolet saavat elämäänsä uuden ihmisen, jonka kanssa viettää aikaa. Lisäksi ulkomaalaistaustainen äiti oppii suomen kieltä ja molemmat naiset oppivat toistensa kulttuureista. Ohjelman koordinaattori tukee suhdetta noin vuoden ajan.
Sosiaalipsykologian alan väitöskirjassani tarkastelen laadullisen pitkittäishaastatteluaineiston avulla jaetun identiteetin merkitystä suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten äitien välisten ystävyyssuhteiden syntymiselle ja kehittymiselle. FriendMUM-hankkeessa kerätään myös määrällinen pitkittäiskyselylomakeaineisto. Laadullista osatutkimusta varten rekrytoimme toiminnassa keväällä 2024 aloittaneita äitiystäväpareja ympäri Suomea. Haastattelemme suhteen molempia osapuolia kasvokkain kolmesti kuuden kuukauden aikana, jonka jälkeen äitiparien suhdetta seurataan vielä vuoden ajan lyhyillä puhelinhaastatteluilla.
Kulttuurien välisiä positiivisia kohtaamisia
Ensimmäiset haastattelut on tehty mahdollisimman pian äitiparin ensitapaamisen jälkeen. Näiden haastattelujen perusteella äitien kokemukset ystävätoiminnasta ovat olleet pääasiassa positiivisia. Vaikka tutkitut suhteet ovat vasta aluillaan, monen kokemukset ovat olleet myönteisiä ja suhteen toivotaan syvenevän. Ohjelman tarjoama viitekehys suhteen kehittymiselle koetaan myönteisenä asiana ja sen koetaan tuovan yhteen toisilleen sopivia ihmisiä. Seuraavissa kasvokkaisissa haastatteluissa onkin mahdollista seurata, miten äitien väliset suhteet ovat kehittyneet muutaman kuukauden tuttavuuden jälkeen.
Kirjoittajaesittely:
Ella Heimonen (YTM) tekee sosiaalipsykologian alan väitöskirjaa FriendMUM-tutkimushankkeessa (https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/friendmum-aitien-kulttuurien-valiset-ystavyyssuhteet/) Itä-Suomen yliopistossa. Hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Nottingham Trentin ja Johannesburgin yliopistot sekä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Lapin, Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan, Uusimaan ja Varsinais-Suomen piirit sekä Tampereen osasto ja Lahden yhdistys. Alli Paasikiven säätiö on tukenut Heimosen väitöskirjatyötä. Lisäksi FriendMUM-hanketta rahoittaa Koneen säätiö.
