Käsityöaktivismi, josta käytetään myös sanaa craftivism, on käsityölähtöistä aktivismia. Se toimii voimaannuttavana ja yhteisöllisyyttä vahvistavana menetelmänä. Aktivismin avulla ne, joiden ääni ei yhteiskunnassa muuten kuulu, voivat tuoda esiin ajatuksiaan ja kokemuksiaan käsitöiden kautta.
Craftivism-työpajoissa työskennellään perheiden eriarvoisuutta vastaan
Suomessa perheet ovat hätkähdyttävällä tavalla eriarvoisia suhteessa toisiinsa. Yle kertoi 16.3.2025 ilmestyneessä jutussa perheestä, jonka kohtelu Suomessa rikkoo naisten ja lasten ihmisoikeuksia. Äitiä ja 2- ja 6 -vuotiaita lapsia on pidetty kuukauden ajan Joutsenon säilöönottoyksikössä. Seksityöhön pakotettua ja väkivaltaista miestä pakoon lähtenyttä naista lapsineen pidetään vankilaa vastaavissa olosuhteissa. Tämän mahdollistaa järjestelmään sisään rakennettu rasismi, jota nykyinen hallitus ja eduskunta vahvistavat, vaikka se tulisi purkaa. YK on vaatinut Suomea lopettamaan lasten säilöönoton. Suomen eduskunta hyväksyi hiljattain lakimuutoksen, jossa säilöönoton maksimiaikaa nostettiin.
Työssäni yhteisötaiteilijana Turun valkonauha ry:n ylläpitämässä Kaikkien Naisten Talossa tapaan perheitä, jotka hakevat turvaa Suomesta. Perheiden saaminen Suomen kansalaisiksi saattaa vaatia useiden ammattilaisten ja vapaaehtoisten vuosia kestävän työn. Vetämäni käsityöaktivismiryhmät Kaikkien Naisten Talossa ovat osa tätä isompaa tuen verkostoa.
Käsityöaktivismi voimaannuttaa ja antaa äänen
Käsityöaktivismi, josta käytetään myös sanaa craftivism, on käsityölähtöistä aktivismia. Se toimii voimaannuttavana ja yhteisöllisyyttä vahvistavana menetelmänä. Aktivismin avulla ne, joiden ääni ei yhteiskunnassa muuten kuulu, voivat tuoda esiin ajatuksiaan ja kokemuksiaan käsitöiden kautta. Aktivismi näkyy myös julkisessa tilassa. Olemme osallistuneet neulegraffititapahtumiin ja messuille ja kantaneet kantaaottavia banderolleja mielenosoituksissa. Käsityöryhmässä jokainen osallistuja on ensisijaisesti yksilöllisellä tyylillään käsitöitä tekevä ja käsityöllä itseään ilmaiseva ihminen ja vasta sitten turvapaikahakija tai paperiton.
Käsityöaktivistit tapaavat kerran viikossa Kaikkien Naisten Talossa Turussa. Halikon vastaanottokeskukseen tekemämme vierailun aikana lapset kyselevät meiltä voimmeko tulla pitämään heille ja heidän äideilleen tätä ryhmää joka päivä.
Kahden tunnin mittaisen käsityötapaamisen aikana lapset leikkivät, maalaavat, tekevät koruja tai lankatupsuja. Naiset virkkaavat, ompelevat ja tekevät pinssejä, kangasmerkkejä ja tauluja. Naiset tarttuvat toimeen todella rohkeasti, kokeilunhaluisesti ja ennakkoluulottomasti, vaikka osa heistä ei ole kirjonut tai virkannut koskaan aikaisemmin. Kukaan ei vähättele taitojaan eikä tee numeroa siitä, ettei ole ennen kirjonut. Tunnelma käsityöpöydän ääressä on keskittynyt. Vaikka oma ja perheen tilanne huolestuttaa, käsityöhetken aikana ajatukset ovat kirjomisessa.
Suomen eduskunnassa äänestetään lakimuutoksista kaukana turvapaikanhakijoista, vaikka lakeja säädettäessä eduskunta voisi tehdä yhteistyötä turvaa hakevien kanssa. Voi olla, ettei kovinkaan moni kansanedustaja tunne henkilökohtaisesti yhtään turvapaikanhakijaa. Käsityöryhmässä, lähellä ihmistä, opetan tekniikoita kädestä pitäen, ohjaten virkkaajan kättä oikeaan asentoon tai otteeseen. Seuraavassa hetkessä sama aloitteleva virkkaaja saattaa näyttää, miten vaate suunnitellaan ja miten kangas leikataan käyttämättä paperikaavoja tai miten kiinteän silmukan virkkaamisesta sävelletään laulu, jotta sen tekemisen vaiheet jäävät helpommin mieleen. Läheltä katsottuna, toisin kuin Suomen eduskunnasta, näkee heti, mikä voima yhdessä tekemisessä on. Herätys, Suomi!
-Hanna Väätäinen
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja vaatetusalan artesaani, joka on toiminut käsityöaktivistina ja yhteisötaiteilijana Kaikkien Naisten Talossa vuodesta 2018 alkaen. Hän työskentelee myös muun muassa tanssin historian opettajana ja tanssivana klovnina. Alli Paasikiven säätiö rahoittaa Turun Valkonauha ry:n Craftivism- työpajoja vastaanottokeskuksissa vuonna 2025.
